Aarre Väisänen * 1946 Ypäjällä, oli synnyinpitäjä ja muutti pikkupoikana isän ja äidin mukana puolangalle pahkavaaralle, josta isä oli kotoisin.

 

Muistan aivan selvästi,kun työelämään tartuin kiinni, 1963 kesäkuun 10 päivä oli pappatunturi pirtinrappusten vieressä ja käydä räplätti ja tunki sinistä savua aamutuuleen, tein lähtoä savotalle aamulla kuuden aikoihin tolokusti reppuselässä niin kuin miehet vaikka olin vasta 16-vuotias, oli kahdeksan maissa ilmoittautuminen Metsähallituksen Hyrynsalmen hoitoalueen metsänistutukseen, en ollut koskaan ennen käynyt Hyryllä. Isä antoi siinä lähtiessä loppukoulutuksen: ” kuule poika p*kele, jos ne sulle antavat metrin kaivaa ojaa niin tee se s*tana niin hyvin kuin ikinä osaat, saattavat antaa vielä toisen metrin, mistä kaivaa ” nämä isän kultaiset sanat olen aina muistanut elämässä. Lauantai-iltana kun palasin pappatunturilla kotia, eivät tienneet missä olin ollut ….metsänistutuksessa, kun kyselivät tarkkaan.

 

Työpaikan haku tapahtui kun olin käynyt jatkokoulun ja rahasta oli puutetta, isä kimmastui rahan puutteeni kitinästä ja sanoi minulle kuule poika liiterin kuppeella on pappatunturi, mene hankkimaan sitä rahaa lyö mopo ”persien alle”, äiti laitaa sulle evästä reppuun, mee hommamaan sitä rahaa ! Kävin puolangalla Anttosen ja Sarsilan juttusilla mutta siellä oli jo istutusporukka otettu Minä ajelin samontein Ristijärvelle metsäpomo Pyykkös- Einon luokse kyselemään töitä mutta ei ollut Ristijävellä, siitä konttuurista soitettiin hyrylle jos oli työmiehelle paikka, minulle sanottiin että tule maanantaina, sanoin: mutta ei oikein kävisi, käykö viikon päästä sieltä vastattiin tule silloin. En ilenny kertoa kun oli rippikoulu kesken,kävin sen loppuun. Keräs-Toimi, metsäpomo otti meidät 6 poikaa istushommiin, mutta työ ei kestänyt kuin muutamia viikkoja. Istutuksen jälkeen Keräs-Toimi katsoi minua ja varmaan ajatteli että tuo poikariepu tarvitsee rahaa, säälistä kait se otti töihin niinpä se kysyi : rupea minulle pöllinlukuun, minä sanoin : minä ruppeen ja siinä hommassa meni 2 vuotta, olin kaverina pöllinluvussa, mitassa, siltojen teko hevos-varsitielle, kämpän lämmitystä ja opin kaikelaista kipparointia. Kämppä oli kytömäessä siinä hallantien risteyksessä. 1963 ennen kuin ensilumen satoi olin oppinut kaikkea ”tähellistä” kämppäelämästä, jätkät olivat ottaneet niin kuin poijakseen, siinä opin kuten tupakinpolton ja sätkän teon, polttaa ” turruutin” kuin jätkät, olin kilinässä ja tupessa kortilla omasta mielestä melko hyvä. Kulkujätkä Kemppais-Reino sanoi kerran viikolla eläpä lähe pyhäaikana kotia käy Huotarin Gunnarin kaupalta ostamassa sokeria ja hiivaa pannaan humma käymään, niin hyppäsin moottoripyörän selekään ja hain tarveaineet. tehtiin kiljua ja seuraavana viikonloppuna pantiin sauna jo päivällä lämpiämään ja otettiin kiljuastia käyttöön huonostihan siinä illanmyötä kävi, olin sammunut pöhnäpäissään katajikkoon pänikkä-kainalossa, siitä kun heräsi sairas ja kipeä, ei pystynyt töihin sinäpäivänä vaan menin palstan ulkopuolelle ja nukuin sen päivänä illalla menin kämpille kuin miehet konsanaan. Kämpässä oli parhaimmillaan 50 jätkää ja ne pitivät aina pojan puolta, minä aina sain kymmenykset jos joku otti nurkassa pullosta, heti ukot kysyivät: ootko antanut poijalle ja niin poika sai. Tansseihin kun lähtivät niin poijalle oli aina tilaa autossa, mentiin mossella, skodalla ja peltolan simca aronden räpsyllä keskiviikko iltana ämmään työväentalolle ja perjantaisin Kaijaaniin kansanpirtille. Metsähallituksen Hyrynsalmen hoitoalueessa meni toistakymmentä vuotta. Helmikuussa 1965 oli kova pakkastalvi menin metsäpomo Mikkolan veikon juttusille ja kerroin että minun sitä pitäisi lähteä armeijaan 1965, kysäisin samalla onko mahdollista päästä takaisin armeijan jälkeen, hän sanoi ilman muuta. kun tuli armeijasta ja ilmoittauduin mikkolalle hän sanoi. nytkö sinä jo tulit, kävitkö aliupseerikoulun sanoin : en, hän totesi sepä valitettava juttu, mutta tervetuloa.  Kun minulle annettiin kesällä 1965 metsätyönjohtajan loman ajaksi kassan avaimet olin ” tyytterinä”. Postista hain pappatunturilla 6500 mk eli noin 20 kuukauden silloinen palkka, raha oli ennakkoja varten jätkille, mutta heti huomenissa tuli kassantarkastaja Virtas-Olli, miten olin onnistunut ja hyvin koska minulle. 1967 annettiin savotan talvikassan hoito josta maksoin ennakot, laskin ja maksoin palkat. Sillä samalla savotalla oli ns.”sammakko- professoori ” hevosmiehenä.

 

Pääsin metsätyönjohtaja koulun Nurmijärven rajamäelle 1968, koulusta valmistuttua ilmoittauduin 1969 Hyrynsalmen hoitoalueen metsänhoitaja Mikkolan veikolle joka sanoi minulle, mene : pekankylään pyörittämään savottaa, siellä tuuraaja Pekuri Reijo, käske sen tulla konttorille keksin sille muuta työtä.

Keväällä 1973 lähdin osuuspuulle Sotkamoon ostomieheksi,se syksy oli hurjaa puunhinta nousi jatkuvasti, 3 kuukauden aikana n.100%. puukaupat tuli saada tehdyksi isäntien kanssa tänään, koska huomenna oli eri hinta. Joulupyhien aikoihin lähdin Metsähallituksen Suomussalmen hoitoalueeseen työnjohtajaksi. Savotoille alkoi tulla kone- ja automiehille ns. lälläripuhelimia, tahti meni niin kiivaaksi. Kun menin töistä kotia alkoi puhelin soida,mitä tehdään nyt, soitteli nämä kone- ja automiehet. Suomussalmella oltiin Saaran kanssa kyläreissulla Suomen Pentillä niin siellä huomasin, kainuun sanomissa ilmoituksen metsäalanopettaja koulutuksesta Kurussa, päätin hakea ja pääsin. Kainuusta oli minun lisäksi Romppaisen Voitto hyryltä, Virrankarin Kauko puolangalta Pyykkösen Alpo näljängästä, kuljimme samalla kyydillä viikottain koulussa. koulu loppui tammikuun lopussa ja saimme opetusharjoittelupaikan Valtimolla metsä-  oppilaitokselle. Kerran kun makoilin asunnolla tuli koulun ohjaavaopettaja Voutilais-Arvo ovelle sanoi minulle : tule heti toimistoon juttusille, sinne lampsin jossa kysyi: haluatko oikeasti Opettajaksi vastasin, tietenkin. Opettajan sijaisuus olisi sinulle sukevalla. 1.2.1978 alkoi Sukevan vankilalla, vankien metsätyön koulutuskokeilu.

Keskiasteenkoulutus alkoi pohjois-suomesta ja Taivalkosken metsäkoulun toimesta 1978 Puolangalla, seuraavaksi 1979 Suomussalmella siellä vuoteen 1987. Se kävi hyvin koska perhe asui Suomusalmella. Aarre osallistui Suomussalmen Vastuksen urheiluseuran puheenjohtajana ja vasemmistoliiton ryhmään valtuustossa ja kunnanhallituksessa aktiivisesti. Suomussalmen aikoihin oli kahdesti kansanedustaja ehdokkaana. Kurun metsäkoululle muutettiin perheen kanssa, jatkoin työtä metsäkoululla opettajana 1999 asti. Kurun kunnanvaltuustoon ja kunta liitoksen jälkeen Ylöjärven kunnanvaltuustoon vasemmistoliiton ryhmään.

 

Tampereelle jätin hakupaperit 2000 kaupungin opinto-ohjauksen koordinaattorin virkaan. Tein vapaamuotoisen hakemuksen että ”ei ole koulutusta ja pätevyyttä ko. tehtävään”. Varasijalta pääsin ko. virkaan kun Pippurin Esko valittiin Valkeakosken ammatti- koulun rehtoriksi. Työsopimus oli 3-vuotinen määräaikainen virka, niin kauan kun pätevyys hankittu, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa suoritin ko. opo-pätevyyden ja virka vakinaistettiin. Vanhuuseläkkeelle lähdin niistä tehtävistä 1.3.2010 ja niin me vaimoni Saaran kanssa muutettiin kotiin pahkavaaran käpylään. Näin työkierros umpeutui, 47 vuoden jälkeen...

Moottorisahaharrastus alkoi 1978-79 kun oli Puolangalla metsäopettajana. oikarisen Reinon kanssa olimme kevät talvella potunhakureissulla pahkavaaralla, näin reinon kotona pohjolassa räystään alla jääpuraiden seassa moottorisahan, kysyin myö mulle tuo saha. Reino ei puhunut mitään, potut kun oli otettu hän kysyi : haluatko tuon oikeasti vastasin : kyllä haluan, sen on sitten Wishky-pullo Reino tokasi. Kansalaisopiston kurssilla rassasin sen käynti kuntoiseksi vm.1953 SANKEY ASPIN, se on vanhin sahani. Aarrelle kotiverstaalla saanut remontoinin myötä käyntikuntoiseksi mahtava ja arvokasmäärä metsäperinne työkaluja. Kotimuseolla on näytillä noin 150 käyntikuntoista erinlaista moottorisahaa joissa näkee historiaa. merkkejä kuten Jonsered, McCullogh, Homelite, Jobu, Raket, Husgvarna, Stihl, ym. lisäksi näytillä yksi ja kaksipäiset justeerit paljon muuta käsityövälineitä. Lisäksi opetuskäytössä ollut läpileikkauksilla nähtävissä moottorisahan toimintaa. Nettiostoina olen pystynyt ostamaan parikymmentä. Aarre ottaa mielellään vastaan kaikilla osilla varustettuja vanhoja moottorisahoja, kannattaa antaa moottorisahalle koti.

 

Puolangalle tulon jälkeen Aarre osallistunut yhteisten asioiden hoitoon luottamusmiehenä kunnan hallitukseen ja valtuustoon vasemmistoliiton ryhmään. Puolanka on Aarren poliittisella uralla neljäs valtuustokunta, hän on uuttera ja ahkera yhteisten asioiden hoidossa osoittaen lähimmäisistä välittämisestä. Aarre osallistuu aktiivisesti Väyrylän kyläyhdistyksen toimintaan. Puolangan Eläkeläiset ry.n toimintaan Saara-vaimon kanssa retkille, matkoille ja tanssien, Bingon pyöritykseen ahkerasti.

Puolangan Eläkeläiset ry

 puh. 040 213 5352

Puolangan Eläkeläiset ry